Telttasaunan mainoksessa parrakas mies kantaa telttasaunaa selässään korpeen.
”Helppoa ja vaivatonta!” toteaa lukija innoissaan.
Todellisuus ei ole aivan yhtä lennokas. Mainoskuvasta ovat nimittäin jääneet pois telttasaunomisen painavimmat komponentit: kiuas, lauteet, polttopuut ja kiuaskivet.
”Mutta kiuaskivet voi helposti löytää luonnosta, eikös?”
Tätä voi toki yrittää. Sopivan kokoisten kivien etsiminen sammaleiden kätköistä voi olla kuitenkin yllättävät hidasta puuhaa, ja järvestä nostettujen kivien käyttäjän on syytä varautua mielenkiintoisiin löylytuoksuihin mallia ”merilevä” ja ”kala”.
”No kyllä nuotiopuut ainakin löytyvät metsästä, mikseivät myös kiuaspuut?”
Siirrettävässä telttasaunassa kiuas on tyypillisesti kompromissi lämmitystehon ja painon välillä. Jotta saunottaessa olisi riittävästi höökiä, pitäisi polttopuiden olla kuivia ja pieniksi pilkottuja. Tällaisia on vaikea tuottaa kenttäolosuhteissa, eikä Metsähallitus katso ilolla saunapuiden nyysimistä taukopaikkojen puuvarastoista.
”Lauteet voidaan kyllä viritellä saatavilla olevista tarveaineista.”
Liian matalat lauteet ovat yksi tyypillisimmistä huonon telttasaunakokemuksen osatekijöistä, ja kenttäoloissa sävelletyillä lauteilla on vaikea päästä riittävään istumakorkeuteen – ainakaan turvallisesti. Itse viritetyn lauteen kaatuessa suuntana voi olla kuuma kiuas.
”No onko se Arctisauna sitten mobiili?”
Arctisauna ei ole ultrakevyt tuote. Tuotekehityksessä painotus on ollut kestävyydellä ja hyvillä löylyillä, esim. kiukaassa on pienestä koostaan huolimatta savukaasujen tehokkaan kierron mahdollistava sisärakenne.
Arctisaunaa jaksaa täydessä kokoonpanossaan kantaa joitakin satoja metrejä, saunojien lukumäärästä ja innostuksesta riippuen. Onpa sauna joskus roudattu ahkiolla runsaan kilometrin päähän korpeenkin, lunta tuolloin puolireiteen ja mäkinen maasto. Sauna kannattaa siis mieluiten viedä suorituspaikan läheisyyteen autolla tai veneellä. Priuksessani telttasauna lauteineen vie yhden istumapaikan. Ja se kulkee näemmä hyvin myös kirkkoveneen kyydissä.